Olemme koonneet ohjeita hautajaisia järjestäville omaisille koskien erilaisia käytänteitä ja hoidettavia asioita. Ohjeissa olemme huomioineet hautajaisten järjestäjien ja hautajaisvieraiden yleisimmät kysymykset.
Hautajaisten suunnittelussa on tärkeä huomioida se, minkälainen vakaumus tai maailmankatsomus vainajalla on ollut. Jos vainajan toiveet eivät ole tiedossa, hautausjärjestelyistä päättävät omaiset.
Hautajaiset on perinteinen surujuhla, joihin liittyy paljon traditioita ja etikettejä. Näillä halutaan osoittaa kunnioitusta ja arvostusta edesmenneelle ja hänen omaisilleen. Hautajaisten järjestäminen ja viettäminen on tärkeä osa surutyötä. Yhdessä jaettu ikävä ja yhdessä jaetut muistot lohduttavat surussa ja luopumisessa.
Muistorunot ja muistovärssyt löydät tästä.
Meille, Hautauspalvelu Tyyniin voit ottaa yhteyttä, kun olet siihen itse valmis – myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Kun luopumisen ja jäähyväisten aika on tullut, mieleen nousee monta kysymystä. Vaikka surun keskellä käytännön asioiden hoitaminen voi tuntua raskaalta, on hautajaisjärjestelyt hyvä aloittaa viivyttelemättä. Ohjeellisesti siunaus- tai jäähyväistilaisuus tulisi järjestää neljän viikon kuluessa kuolinpäivästä. Järjestelyiden aloittamiseen ei tarvita hautauslupaa tai mitään muitakaan papereita.
Kaikki hautajaisjärjestelyt on mahdollista hoitaa myös puhelimitse, sähköpostitse ja Teamsin välityksellä. Teillä ei tarvitse olla etukäteen tietoa tai kokemusta hautaamisesta tai hautajaisjärjestelyistä. Alamme yhdessä selvittää asioita yksi kerrallaan, yhdessä.
Omaisten ei tarvitse huolehtia asiakirjoista. Hautajaisten suunnittelemisen ja järjestämisen voi aloittaa heti kuolinviestin saavuttua.
Hautauslupa on todistus kuolemasta ja siitä, että mikään toimenpide ei estä kuolleen henkilön hautaamista. Hautausluvan kirjoittaa läheistänne viimeksi hoitanut tai ruumiinavauksen suorittanut lääkäri. Lupa hautaamiseen annetaan heti, kun vainajan henkilöllisyys on varmistettu ja vainajaan välittömästi liittyvät tutkimukset on tehty. Hautauslupa annetaan joko vainajan omaiselle tai halutessanne suoraan hautaustoimistolle.
Hautajaisten järjestelyt voidaan aloittaa, vaikka hautauslupaa ei ole vielä saatu.
Tarvitsemme hautausluvan, kun puemme vainajan arkkuun ja kuljetamme odottamaan hautausta tai tuhkausta. Toimitamme luvan seurakuntaan, jossa hautaus tai tuhkaus suoritetaan.
Hautaustoimistoa valitessa kannattaa kiinnittää huomiota palvelun laajuuteen, henkilökunnan tavoitettavuuteen, paikallistuntemukseen ja siihen, kuinka hyvin omaisten toiveita kuunnellaan.
Hautaustoimiston henkilökunnan tehtävä on ohjata, opastaa, olla tukena ja tarjota sellaista apua, jota omaiset hautajaisjärjestelyissä tarvitsevat. Tutkimusten mukaan hautaustoimistossa asioidaan keskimäärin alle kaksi kertaa elämän aikana. Tämä tieto ohjaa meitä, henkilökuntaa ja lohduttaa omaisia, sillä näitä asioita ei tarvitse hallita ja tietää etukäteen. Meidän tehtävä on kertoa hautaukseen ja hautajaisiin liittyvistä käytänteistä ja erilaisista vaihtoehdoista. Omaiset valitsevat, mitä palveluita he tarvitsevat ja millaiset hautajaiset he haluavat järjestää.
Yksi merkityksellinen tekijä on hautaustoimiston henkilökunnan saavutettavuus. Kun omaiset ovat uuden asian äärellä surun keskellä, mieleen nousee monenlaisia kysymyksiä. Meidän tehtävämme on olla tavoitettavissa matalalla kynnyksellä, vastata ja ohjata, neuvoa ja kertoa.
Omaisten on hyvä ilmoittaa kuolemasta vainajan läheisille, työnantajalle tai oppilaitokseen sekä taloyhtiölle tai vuokranantajalle. Terveydenhuolto ilmoittaa tiedon väestörekisteriin.
Suruliputuksella kerrotaan yksityisestä surusta. Suruliputus vainajan kodissa järjestetään kuolinpäivänä tai viimeistään seuraavana päivänä. Hautauspäivänä liputetaan kotona ja muistotilaisuuden pitopaikassa. Tarkemman ohjeistuksen suruliputuksesta löydät täältä.
Kuolinviestin jälkeen ensimmäisenä on hyvä selvittää, onko vainaja tehnyt hautaustestamentin tai onko hän eläessään esittänyt toiveita hautausjärjestelyiden suhteen. Hautajaisia suunnitellessa on tärkeä huomioida vainajan vakaumus tai elämänkatsomus. Tämä on erityisen tärkeää, jos vainaja ei ole kuulunut kirkkoon. Hautausjärjestelyissä tulee aina kunnioittaa vainajan tahtoa ja vakaumusta. Jos vainajan toiveet eivät ole tiedossa, hautajaisjärjestelyistä päättävät omaiset.
Tärkeä päätettävä asia on, halutaanko vainajalle arkkuhautaus vai tuhkaus. Hautaustapaa valitessa kunnioitetaan ensisijaisesti vainajan tahtoa, mikäli se on tiedossa.
Surun kohdatessa monen arkisen, aiemmin tärkeän asian merkityksellisyys muuttuu. Myös hautajaisten järjestäminen voi tuntua merkityksettömältä ja vaikealta. Yhdessä oleminen, yhdessä sureminen ja läheisen muisteleminen ovat tärkeitä lohduttajia omaisten surussa. On tärkeää, että hautajaisista jää kaunis muisto. Hautajaiset antavat mahdollisuuden yhteiseen suruun, muistelemiseen ja kiitokseen. Olemme tukena ja apuna kaikissa hautajaisiin liittyvissä asioissa, niin suunnittelussa kuin järjestelyiden toteuttamisessa.
Vainajan hyvästeleminen kuuluu suomalaiseen hautajaisperinteeseen. Arvokas tapa auttaa ymmärtämään kuoleman lopullisuutta. Hyvästeleminen on tärkeä osa surutyötä. Kun vainaja on puettu arkkuun, järjestämme teille kiireettömän ja rauhallisen hetken avoimen tai suljetun arkun vierellä. Tällöin omaisten on mahdollista laittaa arkkuun mukaan muistoja yhdessä eletystä elämästä (omat villasukat, pehmolelu, kirje, piirustus tms.).
Tuhkahautaus tai polttohautaus on hautaustapa, jossa vainaja tuhkataan krematoriossa. Vainajan tuhkat luovutetaan omaisille uurnassa. Tuhka tulee haudata tai sirotella yhteen paikkaan vuoden kuluessa tuhkaamisesta. Polttohautaus eli vainajan tuhkaaminen on yleistynyt hautausmuoto myös Oulun seudulla. Lähin krematorio on Oulussa, Intiössä.
Ennen tuhkausta vainajan siunaus- tai jäähyväistilaisuus järjestetään samoin kuin arkkuhautauksessa. Tilaisuuden päätyttyä arkku siirretään odottamaan tuhkausta. Vainajan tuhkaus tapahtuu aina arkussa. Krematoriossa vainajan tuhkat siirretään uurnaan koneellisesti.
Uurna voidaan haudata sukuhautaan tai uuteen hautapaikkaan. Vaihtoehtoisesti hautausmailla on muistolehtoja, jotka ovat yleisiä hauta-alueita eikä siellä ole hautapaikan hoitovelvoitetta. Tuhkan hautaaminen muistolehtoon tapahtuu seurakunnan toimesta. Tuhkan voi haudata tai sirotella vaihtoehtoisesti myös omalle maa-, metsä-, järvi- tai merialueelle. Omaisten on ilmoitettava ennen tuhkan vastaanottamista paikka, jonne tuhka tullaan sijoittamaan. Vainajan tuhka on haudattava tai siroteltava pysyvästi yhteen paikkaan vuoden kuluessa tuhkauksesta.
Siunaustilaisuus on kirkollinen toimitus eli viimeinen palvelus kirkkoon kuuluneelle vainajalle. Siunaustilaisuus järjestetään seurakunnan tiloissa, kirkossa tai kappelissa. Tilaisuudessa pappi muistelee vainajaa ja tämän elämää sekä suorittaa hautaan siunaamisen kristillisen perinteen mukaan. Siunaustilaisuuden kaava löytyy Suomen ev.lut. kirkon sivuilta.
Kirkkoon kuulumattomille vainajille järjestetään vainajan toivomuksen mukaisesti joko kristillinen hautaan siunaaminen tai tunnustukseton jäähyväistilaisuus. Mikäli vainaja ei ole kuulunut kirkkoon eikä toivo tulevansa siunatuksi kirkossa, hänelle voidaan järjestää tunnustukseton jäähyväistilaisuus hänen omien toiveiden tai omaisten tekemän suunnitelman mukaisesti. Oulussa tunnustukseton tila löytyy Intiön kappelista. Jäähyväistilaisuudelle ei ole mitään erityistä kaavaa, vaan se rakennetaan vainajan ja omaisten toiveiden mukaiseksi.
Yhä useampi suomalainen ei kuollessaan kuulu kirkkoon. Kirkkoon kuulumattoman hautaus toimitetaan samoin kuin kirkkoon kuuluvan, joko tuhkaamalla tai arkkuhautauksella. Jokaisella seurakunnalla on velvollisuus tarjota hautapaikka kaikille alueensa asukkaille uskonnosta tai kirkkoon kuulumisesta riippumatta. Hautausmaksut ja hautapaikan hinta ovat kaikille samansuuruiset. Vainajan tai omaisten toiveesta voidaan kirkkoon kuulumaton vainaja haudata myös uskonnollisesti neutraalille, tunnustuksettomalle hauta-alueelle. Tällainen alue löytyy Oulujoen hautausmaalta.
Yhtä lailla arkku tai uurna voidaan haudata myös suvun hautaan tai mihin tahansa hautapaikkaan seurakunnan hautausmailla. Vainajan tuhka voidaan myös sirotella mereen tai haudata maa-alueille tai vesistöön maanomistajan luvalla. Muistotilaisuus voidaan järjestää samaan tapaan kuin kirkkoon kuuluvan hautajaisissa. Tärkeintä on, että kaikissa järjestelyissä huomioidaan ensisijaisesti vainajan oma tahto.
Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla haudatuksi kotikuntansa seurakunnan ylläpitämälle hautausmaalle. Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien hautausmaat toimivat yleisinä hautausmaina, jonne voidaan haudata myös kirkkoon kuulumaton vainaja. Hautausmaksut ja hautapaikan hinta ovat kaikille samansuuruiset.
Uurna voidaan haudata sukuhautaan tai uuteen hautapaikkaan. Vaihtoehtoisesti hautausmailla on muistolehtoja, jotka ovat yleisiä hauta-alueita eikä siellä ole hautapaikan hoitovelvoitetta.
Vainajan tai omaisten toiveesta voidaan kirkkoon kuulumaton vainaja haudata myös uskonnollisesti neutraalille, tunnustuksettomalle hauta-alueelle. Tällainen alue löytyy Oulujoen hautausmaalta.
Kuolinilmoitus on perinteinen tapa kertoa läheisen poismenosta ja kutsua hautajaisiin. Jos kuolinilmoituksessa halutaan esittää avoin kutsu: ”Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että…” , ilmoitus on hyvä julkaista vähintään kaksi viikkoa ennen hautajaisia. Kutsu voidaan esittää joko siunaustilaisuuteen, jolloin ilmoituksessa tulee käydä ilmi, että muistotilaisuus on läheisimpien kesken. Mikäli sekä siunaus- että muistotilaisuuteen on avoin kutsu, tällöin on hyvä pyytää ilmoittautuminen ja erityisruokavaliosta ilmoittaminen joko omaiselle tai hautaustoimistoon.
Kun hautajaiset halutaan järjestää vain läheisten ja kutsuttujen kesken, kuolinilmoitus julkaistaan hautajaisten jälkeen. Autamme kuolinilmoituksen laatimisessa ja julkaisemisessa.
Muistotilaisuus on ihmisen elämän viimeinen juhla, jossa poismennyt läheinen on läsnä puheissa ja muisteluissa. Yhdessä muisteleminen lohduttaa ja antaa voimaa surutyössä. Muistotilaisuuteen ei ole ennalta määriteltyä ohjelmaa, vaan se voidaan tehdä yksilöllisesti vainajan elämä ja persoona huomioiden. Hautajaisten myötä omaisten ja sukulaisten suru saa tulla näkyväksi ja siihen voivat osallistua myös naapurit, työkaverit ja tuttavat. Hautajaiset on yhteinen tilaisuus käsitellä surua ja ilmaista myötätuntoa toisia kohtaan.
Hautajaiset voidaan järjestää lähimpien sukulaisten ja ystävien kesken tai sinne voidaan esittää avoin kutsu. Nykyisin yleinen käytäntö on, että vieraat kutsutaan tilaisuuksiin henkilökohtaisesti. Vieraiden kutsuminen tapahtuu lähiomaisten toimesta joko puhelimitse, postitetulla tai sähköpostilla lähetetyllä kutsulla tai lehti-ilmoituksella.
Jos halutaan järjestää avoimet hautajaiset, yleinen käytäntö on ilmoittaa siitä kuolinilmoituksen alaosassa. Usein kutsu siunaus- tai jäähyväistilaisuuteen voi olla kaikille avoin, mutta muistotilaisuus halutaan rajata lähisuvun tai kutsuttujen kesken pidettäväksi.
Perinteisesti hautajaisiin pukeudutaan mustaan tai tummaan asuun. Tällä halutaan viestiä juhlan arvokkuudesta sekä kunnioittaa vainajaa ja omaisia. Yleisesti pukeutumisessa ja asusteissa noudatetaan hillittyä ja asiallista pukukoodia. Lasten pukeutumisessa ollaan joustavampia ja pidetään valkoista tai vaaleaa sopivana lasten hautajaisvaatetuksessa tumman ohella. Myös lasten pukeutuminen on aina siisti ja juhlallinen. Pukeutumisessa, kuten muissakin asioissa, noudatetaan vainajan ja omaisten toiveita.
Siunaustilaisuudessa lasketaan kukkatervehdyksiä vainajan arkulle ja sen viereen. Kukkatervehdykset ovat hautajaisvieraiden jäähyväiset vainajalle. Kukkien laskeminen tapahtuu suntion opastuksella alkaen lähiomaisista, jatkuen alenevasti kaukaisempiin sukulaisiin. Viimeiseksi kukkatervehdyksiä laskevat ystävät ja tuttavat. Kukkatervehdyksen laskeminen on myös kaunis ja lohdullinen ele omaisille.
Omaiset laskevat kukkatervehdykset vainajan sydämen puolelle eli arkun oikealle puolelle. Ystävien ja tuttavien kukat lasketaan arkun vasemmalle puolelle. Mikäli kukkatervehdyksiä on paljon, voidaan kukkia asetella tasapuolisesti arkun molemmille puolille.
Adressi on perinteinen tapa osoittaa osanotto lähiomaisille ja kunnioittaa vainajan muistoa. Se voidaan antaa kukkatervehdyksen sijaan tai sen lisäksi. Adressi toimitetaan yleensä omaisille ennen hautajaisia tai tuodaan muistotilaisuuteen, jossa adressit usein luetaan ääneen. Adressin voi jättää myös hautaustoimiston toimitettavaksi.
Yleisesti adressi valitaan silloin, kun vainaja ei ole ollut henkilökohtaisesti läheinen, mutta omaiset ovat tuttuja esimerkiksi ystävä-, naapuri- tai työyhteyden kautta. Tällöin adressi on kaunis tapa osoittaa myötätuntoa ja ottaa osaa omaisten suruun.
Molemmat ovat tapa kunnioittaa vainajan muistoa ja osoittaa osanottoa omaisille. Perinteisesti kukkatervehdys ajatellaan viimeiseksi tervehdykseksi vainajalle, kun taas adressi on ennen kaikkea omaisille osoitettu osanoton ja myötätunnon viesti.
Hautajaisten ja hautaamisen kustannukset koostuvat hautaustoimiston, seurakunnan ja muistotilaisuuden kuluista ja riippuvat monista eri valinnoista. Keskimäärin Suomessa hautajaiskulut ovat 3000-4000 euroa, mihin kuuluvat arkku, kuljetukset, uurna, kukat, muistotilaisuus ja seurakunnan kustannukset. Edullisimmin hautajaiset voi järjestää noin 1000 eurolla.
Hautaustoimiston kuluja ovat arkku, uurna, vainajan pukeminen ja kuljettaminen sekä muistotilaisuuden ja hautakiven kustannukset. Seurakunnan kuluja ovat mahdolliset tilavuokrat, hautapaikan kaivaminen ja peittäminen, hautapaikan lunastaminen sekä tuhkaamismaksu.
Ensisijaisesti hautaamis- ja hautajaiskulut maksetaan vainajan varoista. Vainajan ollessa varaton, hautajaiskulut maksaa lähiomainen tai vainajan kotikunnan hyvinvointialueen sosiaalitoimi. Hautaamis- ja hautajaiskulut merkitään perukirjassa vähennyksiin.
Hautajaisjärjestelyiden tilaaja on kuitenkin lain mukaan henkilökohtaisesti vastuussa tilauksesta yhdessä kuolinpesän kanssa. Mikäli on tiedossa, että vainaja on varaton, kannattaa asia ottaa esille hautaustoimistossa hautaamista ja hautajaisia suunniteltaessa. Kauniit ja vainajan elämää kunnioittavat hautajaiset voidaan järjestää myös pienellä budjetilla. Varattoman vainajan lähiomaisten on hyvä olla yhteydessä vainajan kotikunnan sosiaalitoimeen.
Perukirjassa selvitetään kuolinpesän osakkaat ja omaisuus. Siihen merkitään vainajan ja lesken tai ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän varat ja velat. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Teemme perunkirjoitukset ammattitaidolla ja luottamuksella. Toimitamme perukirjan puolestanne verottajalle.
Perukirjan toimittaminen on syytä laittaa vireille ajoissa, koska tarvittavien asiakirjojen hankkiminen saattaa viedä aikaa.